Ensinnäkin työelämässä. Työnantajani vaihtuu- koko liiketoiminta on myyty. Toimenkuvani muuttuu jonkin verran. marraskuun vaihteessa jo ollaan uudella työnantajalla hommissa. Uusi yritys on saman alan toimijoita, mutta ihan outo- jokin palvelukonsepteja  ja logistiikkasuunnittelua tarjoava osakeyhtiö. Ensi kuun alussa menemme tapaamaan uutta työnantajaa. Varmasti monet asiat, joita pienemmän yrittäjän toimissa ovat olleet rempallaan, korjaantuvat nyt, mutta pahoin pelkään että vaatimukset ovat myös toiset- TULOSta täytyy tehdä- ja sehän on totta. Ainakin sen uskon ,että valikoima paranee huomattavasti ja markkinointi lisääntyy. Kovasti  muiden liikeiden myymäläpäälliköt ovat peloissaan uuden edellä. Mutta raportoin myöhemmin miten kävi.

Näytelmää suunnitellaan kovasti, sen on tarkoitus olla musiikkinäytelmä. Aikataulu ei oie tiukka, saattaa jopa mennä ensi syksyyn toteutus. Mutta mukana ollaan ainakin toistaiseksi.

Eilen kuulin hyviä uutisia, Jösse voi jatkaa kouluaan. Mutta aamulla sitten kuulin todella kamalia uutisia- Jörnin vaimo viestitti minulle olevansa sairaalassa, olkavarsi murtunut (tai poikki) ja poikani aiheuttamana. Tulin todella surulliseksi, enempää en tiedä, kuin että Jörn on ollut juovuksissa ( vai aineissa??) tämän tapahtuessa yöllä ja joku naapuri soittanut poliisin. Vaimo viety sairaalaan ja poikani putkaan . Eikö se nuori mies ikinä opi? Veivaa samaa kuin isänsä ja isoisänsä... Olen niin pettynyt. Ja tiedän, että Jörn katumuksen ahdistuksessa saattaa vaikka vahingoittaa itseäänkin.Mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi, toivon mukaan vaimo toipuu hyvin ja he pystyisivät sopimaan asiansa. Pojan puolella en tässä asiassa ole, vaikka kaikkea hyvää hänelle toivonkin. Ei tätä enää!