Näytelmän esityskausi on jo ohitse. Ihan hyvin kausi meni, toki kuiskaajaa tarvittiin jokaisessa näytöksessä. Itselleni ei käynyt unohdusta, muutama pieni lipsahdus kylläkin, mutta niistä selvittiin, enkä edes kovasti itseäni soimannut tapahtuneen jälkeen. Ohjaajakin ilmoitti viimeisen näytöksen jälkeen tekevänsä mielellään vielä kanssani yhteistyötä. Ihania ihmisiähän nämä kaikki seuramme tyypit ovat, lämpimiä ja kivoja ja usein kehuvat ja huomioivat minuakin <3.

Mutta nyt koitti vapaus! Ihanaa nauttia kesästä ja lähteä vaikka jossain käymään, kun ei ole näytöksissä kiinni. Ja odotan kovasti mökkeilyä. Niin, onhan meillä yksi kylpyläviikkokin ukon kanssa tässä. Saas nähdä millaista siellä on.

Mulla olisi haaveena nyt päästä laulamaan johonkin bändiin, joka soittaa 1980-luvun coverhittejä. Alan kohta ajaa asiaa, ehkä syksyllä.

Meillä puhaltaa nyt uudet tuulet töissä ihan urakalla! Vanhasta ei jää kuin rippeet ja se on hyvä, koska eteenpäin on mentävä ja kun paikka uusiutuu, tuntuu kuin olisi ihan uudessa työpaikassa. Vielä kun saataisiiin ihmiset tulemaan kauppaan nettiostosten sijaan, niin hyvä olisi. Tulosta on tehtävä koko ajan, muuten ei pinnalla porskuteta. Ensi viikolla kokoontuu markkinointitiimi ja lanseerataan uudet kujeet. Silloin saadaan tietoa kaikesta uudesta, wauuuu!

Tytille kuuluu hyvää, Jössellekin aika hyvää, olosuhteisiin nähden. Allu jatkaa vielä tämän kuun työharjoitteluaan. Eli hyvin maa makaa.

Ja tajusin tässä, itseasiassa aamupäivällä joogaharjoituksen jälkeen, miten hirveän hyvin viihdyn omassa kropassani. Miten hyvältä tuntuukaan olla minä-