En tehnyt oikeastaan mitään. Tai, leikkasin Lumin turkista takkuja ja poikkesin kaupoilla. Tytti tuli meille ja laittoi mun ripset. Sitten facebookissa Jösse pummi kuuttakymppiä, että nyt on hirveä hätähätätarve ja rahaa tulee vasta keskiviikkona.

En ensiksi millään meinannut siirtää, mutta taivuin lopulta. Jotenkin vaan tiedän, ettei se maksa velkojaan minulle ikinä. Toisaalla arvuuttelin, josko taas olisi langettu johonkin aineeseen. Edellisen kerranhan tämä herra teki oharit, kun oli korvaukset tulleet ja piti mennä hankkimaan sitä mikroaaltouunia. Silloin häipättiin reiluksi viikoksi- sitten selitettiin että hävettää niin, kun tuli pelattua ne rahat. Paskat, en usko ollenkaan moiseen muka pelihimoon. Sitä ei oo Jössella koskaan ollut, eikä varmaan iske yhtäkkiä. Sontaa se mulle puhui taas silmät ja korvat täyteen. JA luulee nyt, että minä uskon kaiken maailman selitykset- en usko.  Puhui taas, että linnaan pitäis mennä.... ja sitten se siirretty oikeudenkäyntikin on tulollaan huhtikuun puolenvälin jälkeen. Kyllä sen jotain korvauksia siitä puukotuksesta pitäisi saada ja lupashan se mulle maksaa velkojaan siitä summasta. Kunhan puhuu, minä  en usko ennenkuin omin silmin näen.