Hah, olen selättänyt kotini roinamäärän! Tai ei meillä koskaan mitään kaaosta ole ollut, mutta hyvin vähän kaappitilaa ja toisaalta suurin osa ostetusta tavarasta on jo tarpeetonta. En ole hamstraaja, mutta en välttämättä ole kaikesta turhasta osannut luopuakaan- lähinnä siksi, etten ole voinut heittää hyvää menemään, vaikka se ei ole muille kelvannutkaan esim kirpputorilla. Tottakai luin japanilaisen järjestelijän kirjan ja aloin toteuttaa hänen oppiaan, enimmältä osin. Ihan kaikkea en niele. Olen jo toteuttanut tätä vaatevarastoni suhteen ja kirjatkin on lähes "maritettu" (jotain turhaa tuppas vielä jäämään, koska sain uuden ison kirjahyllyn alakertaan kesällä.), Viikonloppuna siivosin keittiön kaapit. Sain ukonkin intoutumaan ja niin vain meillä vielä maalattiinkin keittiön seinät !  Saapi nähdä, minkä osa-alueen elämästäni siivoa seuraavaksi...

Asuin Tytin asunnossa viikon tuossa syyskuun puolivälin tienoilla. Oli semmoinen koulutusviikko isännälle. Kun meillä on taas menty siihen, että ukko on omassa rauhassaan ja tekee (tai enemmin on tekemättä) minkä huvittaa ja minä sitten  hoitelen asioita ja liikun ympäriinsä, ilman seuraa. Ei niin mitään yhteistä edelleenkään. Koulutusjakso teki kyllä hyvää, ukko selvästi taas havahtui siihen, millaista on olla naimisissa ja millaista "yksin". Allu tietenkin oli kotona isänsä kanssa, niinkuin  Lumikin, sillä en voinut Tytin yksiöön ottaa molempia koiria. Oli mulla ihana viikko pikkuvilliksen kanssa kaikessa rauhassa!!! Nautin ihan täysillä- mutta voi olla, että yksinolo pidemmän päälle ei ole niin vapauttavan ihanaa.  Joka tapauksessa isäntä muuttui, niinkuin pitikin. Olimme hänen työkaverinsa 50-vuotispäivillä kuin vastarakastuneet- ja päätin armahtaa sillä kertaa, vaikka olisin voinut toisenkin viikon itsekseni viettää, Tytti kun oli kolmen viikon sotaharjoituksissa Ruotsissa.

Olen tässä jännän äärellä. Kuulin viime viikolla, että talveksi järkätään laulunäytelmää.... voi kuinka mieleni tekisi mukaan.  Odottelen kovasti mahdollisuutta.  Kesän suurtapahtumaan ei aio osallistua edes taustavoimissa, sen verran tulehtuneeksi on meidän seuran touhu mennyt, Tuottaja, joka on se samainen työnarkomaan, jonka kanssa otin toissa kesänä yhteen näytelmän tiimoilta, on taas edennyt hommissaan siihen pisteeseen, ettei paskamyrskyltä välty kukaan. On niin paljon haalinut itselleen hommia ja huomaa nyt , ettei selviä niistä yksin ja saa itkupotkuraivareita, kun johtokunnasta joku kysyy lisäselvityksiä päätöksilleen tai esittää kritiikkiä. Itsesäälin värittämiä monologeja saa sitten sähköpostista lukea. Sisareni muun muassa sai pitkät raivon siivittämät kirjeet, kun kehtasi oikaista muutamia tuottajan sutkautuksia. Ei tule mitään, valtava hanke ja amatöörit asialla. Julkkikset haluavat tietenkin parasta, ettei tule kilpeen kolhua- huh huh-  kyllä menee sormi suuhun vielä monesti. Aion jättäytyä johtokunnasta heti helmikuun jäsenkokouksessa. Kiitos ja näkemiin. :)

Jösse on edelleen vierailla mailla. Allun koulu tökkii edelleen, eli ei sillä rintamalla mitään uutta.