Niin, tänä aamuna hain Jössen vapauteen. Lähdin ajelemaan kuuden jälkeen aamulla ja olin perillä puoli kahdeksan aikaan. Portista käveli autolle hoikistunut, parrakas, mutta iloisen näköinen kaveri. Oli mukava jutustella koko matkan ajan selvän ja erityisen terävän nuoren miehen kanssa. :)  Oli tietenkin pakko ottaa se poika tänne kotiin.  Käväisin sitten hammaslääkärissä ja sitten hain Allun koulusta. Jösse meni ilmoittautumaan työkkäriin. Ja tuli pettymyksekseni pöhnässä takaisin. Ei siinä ollut mitään pahaa eikä se ollut vakavaa... sanoi ottaneensa muutaman kaljan. Minä tuumin itsekseni, että se taisi kyllä olla jotain muuta.  Poika oli hilpeä, ulkoili pikkuveljensä ja koirien kanssa. En viitsinyt nipottaa. Nyt se sitten jo nukkuu tuolla vierashuoneessa. 

Ostin muuten netistä sellaisen selluliitintappo- jumppaohjelman, amerikkalaista hapatusta. Mutta aion testata miten se toimii, kun niin hehkuttivat. Ja siihen liittyen ostin tänään steppilaudan. Toivottavasti saan sen vielä tuosta paketistakin purettua, saati steppailtua. Jumppaliikkeitä olen tehnyt jo kahtena iltana ja niin on olleet pakarat ja reidet kipeinä :D 

Kauppakeskukseen oli tullut uusi laukkukauppa, joku varastomyynti, katselin laukkuja käytävällä ja meinasin jo mennä sisällekin, mutta,,,  näin ikkunasta, että myyntitiskin taakse tuli n. 45-vuotias mies, jostakin takahuoneesta. Yhtäkkiä en halunnutkaan mennä kauppaan- sen miesmyyjän takia. Mitähän tämä on? Koin kiusallisena mennä ainoaksi asiakkaaksi liikkeeseen, jossa oli miesmyyjä. Olin hetkeä aiemmin hakenut steppilaudan liikkeestä, jossa oli tiskin takana koneella kaksi miestä ja kolmas, joka nouti varastosta minulle lautani.... siis yhtä asiakasta varten kolme myyjää... mutta enivei... senkin koin jotenkin vähän kiusalliseksi. - Miksi?