Mukava äitienpäivän aatto. Töistä menin tanssiharjoituksiin, sillä televisioon tekemämme tanssi haluttiin ohjelmanumeroksi tanssifestareille toukokuun lopussa.

Niin, miksi olen otsikoinut, että anoppi? Siksi, että Jörn mennä pamautti naimisiin viikko sitten! Ja morsiamen, Sirin, olin nähnyt aiemmin ohimennen, häiden aattona vasta tutustuimme paremmin ja hän osoittautui varsin mukavaksi naiseksi. Jörn ja Siri ovat asuneet yhdessä kaveripohjalta jo yli vuoden. Kun edellinen tyttöystävä Hanna lähti Intiaan etsimään itseään niin Jösse oli ensin onneton, mutta tajusi kai lopulta, ettei heistä voi tulla paria.  Kaveruus muuttui rakkaudeksi pikku hiljaa. Joka tapauksessa olin Tytin kanssa myös vihkitilaisuudessa ja  mielestäni Jösse ei ole ollut pitkään aikaan noin onnellisen oloinen. Ja vielä he muuttavat yhdessä Lappiin, Sirillä on siellä työpaikkakin valmiina ja asunnon saivat kuin taikaiskusta. Eli uusi alku tarjolla. JA se on todella hyvä asia. Olen onnellinen heidän puolestaan.

Tytti on taas briteissä, reissu kestää nyt puolitoista viikkoa. Sellaista se on kun ihastuu ulkomaalaiseen... 

Kesänäytelmän harjoitukset ovat menneet mukavasti. Minulla ei todellakaan ole mitään hävettävää tuossa porukassa, ainoa haaste on oppia vuorosanat, niitä nimittäin riittää yli kaksisataa.  Ainoa ärsyttävä puoli: kun kuljen omalla autolla, niin niitä kyydin pummijoita riittää-  ja eihän siinä mitään, kyyditsisin mielelläni sellaista, joka ottaisi osaa bensakuluihin. Mutta ei puhettakaan! Oon aikoinaan töistä naapurikunnasta kotiinpäin kyydinnyt erästä työkaveria useita, useita kertoja ilman, että hän kertaakaan tarjosi bensarahaa kyydistään. Samoin, kun myöhemmin olin ammattikurssilla, eräs nuori nainen kysyi voiko kulkea kanssani samalla autolla (siis minun) , suostuin siihen- ja minä maksoin bensat.  Nyt olen päättänyt, etten kertakaikkiaan enää anna kenenkään käyttää minua hyväkseen!!!