No, vihdoinkin sain sen poikani hoitoon. Nyt voin huoahtaa hetken. Tarkoita, ettei minun tarvitse olla huolissani jatkuvasti. Jössen touhut alkoivat olla niin arvaamattomat, että odotin jo, koska käy huonosti. Perjantaina kun menimme sairaalalle, niin selvisi, että Jörn muisti väärän ajankohdan. Paikalla olisi pitänyt olla klo 12. eikä klo 17. Joten palasimme kotiin vihaisina. Maanantaina otimme yhteyttä sairaalaan ja tänään sitten matkasimme sinne kahdeksitoista. Kyllä poikaa pelotti.

Kurssini loppui ja olen ollut kotosalla kohta viikon. Tylsää, vaikka aika kyllä kuluu tosi nopeaan. Pitäisi noita Jörnin tavaroita laittaa pahvilaatikoihin, jotta saisi tänne kotiin tilaa. Suuri osa hänen tavaroistaan vietiin varastoon, mutta vaatteet tuotiin tänne meille ja se suuren suuri televisio. Meillä on neliöitä 119 ja huoneitakin 6, mutta säilytystilaa tosi vähän. Olen sitten ostanut irrallisia vaatekaappeja, mutta ne taas vievät tilaa muuten. Kyllä meillä on ihan liian paljon roinaa täällä. Olenkin jo päättänyt, että karsin reilusti tästä tavaramäärästä. Kun sen aika vaan nyt tulee!!

Huomenna menen Martta-kokoukseen. Minulla ja siskollani Helyllä on tarjoiluvuoro ja minun täytyy leipoa pannupullaa sitä varten. Torstaina vanha koulukaverini tulee kyläilemään. Mies haluaa lisäksi, että käymme katsomassa meille uutta sohvakalustoa. Jo on aikakin, nykyiset sohvat vetelevät viimeisiään. Ne hankittiin edelliseen asuinpaikkaamme v.1998, eli vähän ennen kuin Allu syntyi. Kyllä onkin jo korkea aika uusille.