Hain tänään uudet silmälasit, sain kahden hintaan 415 euroa- mulla on monitehot, joten pidän tuota erittäin edullisena. Mutta mikä himputti siinä on, että siellä optikkoliikkeessä ei "kehtaa" viipyä kauan ja etsiä tosissaan sopivia laseja, vaan ottaa sitten kun on aikansa venkslannu vaan äkkiä jotkut. Ja sitten kun hakee niitä, niin kattelee siinä kuinka monia muita kivoja kehyksiä siellä olis ollu.... Tänään taas kävi niin. Vaikka kyllä olen omiinikin tyytyväinen. Vanhat lasit, jotka eivät ole edes kahta vuotta vanhat, ovat punasankaiset ja toiset musta-punasankaiset- nyt otin kevyemmät metallisankaiset.

Jösse nukkuu ja pitäis saada tehtyä ruokaa Allun kanssa. Aion opettaa Allun tekemään ruokia, koska se taito on katoava kansanperinne. Ihan tosi, kohta ihmiset hakevat ruokansa valmiina kaupasta- tai pikaruokapaikoista. Take away...

Jösse pääsee hoitoon sitten helmikuussa vasta- pahus. Olisin halunnut hänen lähtevän vaikka tällä viikolla. Jotenkin on poikaan mennyt hermo niiden sekoilujen takia. Varasti minun koruni! Sen minkä sain Andersilta, kun olimme seurustelleet vasta muutaman kuukauden, kultainen sydän, jossa vihreä kivi ja tähän aina kaulassani olevaan kultaiseen papuketjuun sopivan rannekorun- muutamat kultaiset korvikset... äääh, kyllä ottaa aivoon. Sain Andersilta uuden rannekorun joululahjaksi, vähän kuin lohdutukseksi. Ja eilen töissä hukkasin sydämen, joka siitä uudesta korusta roikkui. Vattu!

Nyt lähden ruoanlaittoon. Palataan.