Päivät ne vaan vierähtää nopeaan. Olen toipunut jo mahataudista täysin ja saanut menettämäni kilotkin takaisin.Itku  Pääsiäinen lähestyy hurjaa vauhtia. JA tietenkin se työhön tutustuminen. Jännittää, ensi maanantaina matkustan kauaksi opettelemaan työtäni.  Alaiset on kuitenkin valittu jo, ja niihin olen tyytyväinen. Ainoastaan yksi asia vähän kaihertaa, se tiukan oloinen rouva, mun ikäinen, mutta paljon vanhemman näköinen ja totinen.... jonka itse sanoin sopivan työhön meille. No, se nyt otetaan semmoiseksi tarvittaessa- työntekijäksi.

Jösse on ollut kaikin puolin ok. Tosin se viettää aikaansa paljon taas kavereilla. Eikä ole pariin viikkoon käynyt klinikallakaan. En tiedä miksi, olisikko niin ettei näyte olisi puhdas??? Itse sanoi, että tyrkyttävät hänelle taas lääkkeitä, eikä hän halua. Tiedä sitten,puhuuko poika totta vai lasketteleeko luikuria vanhalle äidilleen.

Allu valmistautui viime viikolla uskonnonkokeisiin ja saikin sitten ysin. Kyllä sen kannattaisi valmistautua, mutta kun ei se itse tajua omaa hyväänsä. Tai, on sen verran kehitystä tapahtunut, että luki enkun kokeisiinkin- tosin kiukutteli koko ajan lukiessaan.

Minä siivoan nyt kovalla touhulla keittiön kaappeja. Sain kipinän siitä Jäähyväiset sotkulle- ohjelmasta. Vaikka ei meillä nyt niin sekaista olekaan. Ainoastaan tämä alakerta tursuaa lasten tavaroita.