Ja haalarit jo nurkkaan jäädä sai....

Niin, ensimmäinen "työviikko" takana. Jo ekana päivänä sain tuta tämän "Jaanan", joka oli juuri semmoinen määräilijä, kuin osasin odottaa. Hmm. Nuoremmat työkaverit T ja S (joka tulee olemaan myös sijaiseni) vaikuttivat OK:lta. T ehkä hieman hiljaiselta ja kuulinkin loppuviikosta myyntipäälliköltä, että T on menossa työhaastatteluun. Joten saa nyt nähdä, jääkö hän meille. Samalla kertaa myyntipäällikkö kyseli, että annammeko lisätunteja sitten Jaanalle, johon minä vastasin rehellisesti, ettei mielellään. Jaana kun vaikutti sellaiselta, ettei oikein halunnut noudattaa annettuja ohjeita.

Mutta olen vähän kiukustunut itseeni. Huomasin, että minua ärsyttää vähäpätöisetkin asiat. Perjantaina hermostuin, kun S tiesikin tietokoneohjelmasta jotakin, mitä minä en tiennyt. Tai olin unohtanut, tai minulle ei ollut opetettu. Mutta joka tapauksessa, S opetti minulle, että katsos nyt.... vähänkö vitutti!! Joka tapauksessa mun on kerättävä itseni. Olen sentään niiden pomo! Miksi ihmeessä pelkään koko ajan? Miksi olen epävarma, enkä usko kykyihini?? Nyt on pakko uskoa jo vihdoin. Ainahan olen ollut sitä mieltä, että minusta on myymäläpäälliköksi- ajatellut, että kaiken maailman kämmärit ja kusipäät nousevat esimiesasemaan, mutteivät tämmöiset, jotka osaisivat ottaa huomioon muutkin. Nyt siis mun on luotettava omiin kykyihini täysillä!!!!!!!! Huuto

Siksi ne minut sinne valitsi useiden satojen joukosta!! Ja pystynhän mää siihen, kun haluan. Haluan olla hyvä työssäni. Ja niin olen.

Perjantaina oli lakko, silti menin töihin. Hävettää, mutta pakko oli mennä!! En tohtinut olla poissa heti neljäntenä työpäivänäni. Eipä silti, en minä myyntihommia tehnytkään vaan purku- ja hinnoittelutyötä. Toivon kovasti, että neuvotteluosapuolet pääsevät sopuun neuvottelemalla, eli ilman uutta työtaistelua!! Uuden lakon pitäisi koittaa vapun tienoilla, siis juuri meidän avajaisten aikaan. JA silloin onkin sitten lakkovahdit varmaan ovilla. No, kyllä ne pääsevät sopimukseen ennen sitä.

Siskolle ja toisen siskon tytölle oli tullut nettimyynnin palkintomatka Toscanaan! Odota kovasti vastaavaa myös meille. Olimme viime syksynä Venetsiassa vastaavanlaisella matkalla. On tosi ihanaa päästä Toscanaan!! Joka päivä tarkistan kiihtyneenä postin ja kyllä sieltä vielä kutsukirje meille tulee.

Tämä onkin nyt tämmöistä mieleni vahvistusta! Haluan varmistaa, että luotan itseeni ja siihen, että universumi tuo minulle toivomani! Nythän se on tuonut jo edellisen matkan, poikani raitistumisen, kurssipaikan (2kpl), työpaikan, hoikistumisen, uuden sohvan. Olen erittäin onnellinen ja tyytyväinen saavuttamaani.

 Ja lisää huudan universumiin: rahaa 10 700 euroa, matka Toscanaan, uusi hoikistuminen 55 kg, kesämökki!, sopua kotona, menestys työpaikalla-> palkankorotus-> siirto lähempään liikkeeseen? Nyt on toiveet huudettu ja täysillä