On tässä paljonkin ehtinyt tapahtua. On ollut juhannus mökillä ja suuret selkkaukset mökkiriidassa. Severiina ja Juho Frans Slantin hautakivien kaato muun muassa (ovat meidän mökillä muistona... kun kunta lakkasi pitämästä hautapaikkaa, ovat kuolleet jo 1960-luvun puolivälissä) No, joka tapauksessa, mökki mantuineen on jälleen myynnissä ulkopuolisille- mikä on saatana väärin, koskapa se on juuri pesänjakajalla siksi, että voisimme lunastaa sen käypään hintaan. Silti kusipäinen serkkuni Juhani on taas junaillut hommat oman mielensä mukaan. Ko äijä on ammattikoulun opettajanplanttu ja luulee olevansa jotakin helvetin hienoa, sekä tietävänsä kaiken paremmin. Tikulla pihalle, sanon minä. Äijä on niin tossun alla, sekä äitensä että kammottavan avovaimonsa- sekä lisäksi ilmeisesti sairaan ahne äitinsä tapaan. Avovaimo on myös saman opinahjon opettaja ja ruma kuin perse. Enkä todellakaan tajua, miten se akka tähän asiaan liittyy, koskapa ei kuulu sukuun mitään kautta...  Joka tapauksessa vietimme mukavan juhannuksen maalla- tästä huolimatta.

Töissä on ollut edelleen kivaa, paitsi että minä möhlin inventaariossa!! Räpsäytin vahingossa väärää nappulaa hiirellä ja sittenpä tietokone päätti inventaarion kesken kaiken.. arvatkaas potuttiko?? Tuli oikein hiki! Pelotti suorastaan,että saan potkut! Mutta ei, päällikkö on niin mukava, että lohdutteli vain. Muuten siellä on ollut tosi mukavia asiakkaita ja työpäivät ovat menneet nopeasti. Sinne lähteminen tuntuu ihan kivalta ja palkkapäiviin olen ollut tyytyväinen.

Meillä oli muuten, työstä puheenollen edellisen, tapaaminen ed. työpaikkani kavereiden kesken. Soittelin yhtenä päivänä K:lle, joka kertoi kutsuvansa meidät kylään. Samalla AK:n kanssa sitten vaihdeltiin kuulumisia, kerroin työpaikastani jne. Hän oli ollut siinä luulossa, että menin opiskelemaan, kun olimme viimeksi nähneet helmikuussa, juuri silloin kun sille kurssille hain. Puhelinkeskustelun jälkeen pyörin siinä kaupungilla ja jotenkin ounastelin AK:n soittavan muillekin työkavereilleni saman tien ja osasin tietenkin odottaa, että tuo ärsyttävä myymäläpäällikkömme K ottaa minuun yhteyttä kuultuaan, että olen nyt esimies. Tuumin, että kun K saa kuulla, hän soittaa minulle saman tien ja kysyy palkkaani. JA kuinka ollakaan, en ehtinyt edes kotiin vielä ajaa, kun jo K soitti. Enpä vastannut, vaan ajattelin antaa K:n kärvistellä kotonaan epätietoisena- mutta soitin sitten kotiin päästyäni hänelle. Niin, ensin tietenkin hän sanoi NIIN ajatelleensa minua, eikä myöntänyt AK:n soittaneen hänelle (hehheh, ihan oli sattumaa että just nyt soitti, kun viimeksi soitti joulun alla) siinä sitten kyseli kuulumiset (jotka oli jo kuullut) ja KYSYIHÄN SE SITTEN SEN PALKANKIN SUURUUTTA!!Voi kyllä minä vaan senkin akan tunnen... pistin tietenkin vähän lisää palkkaani, jotta sain kuulla kateuden paistavan akan äänestä!! Ihan vain kostaakseni sen inhottavat teot toista työkaveriani E:tä  kohtaan, sekä kaiken sen ilkeyden, mitä työssäoloaikana ehti harjoittaa. Oli kyllä aika paska esimies. Otin viime kesänä kukkatippoja, että kykenin hommiin sen kanssa. Sitten se itse meidän tapaaminen oli ihan kiva, mutta seuraavaan en taidakaan mennä enää.... Ei jotenkaan nappaa...

Jössellä on mennyt viime aikoina hyvin. Tyttöystävä on työssä ja poika lähti naapuripitäjään seuraksi. Kyynärpää on parantunut! Eikä poikakaan ole ollut enää viime tapaamistemme aikana minkään lääkkeen vaikutuksessa vaan ihan oma itsensä. Näimme viimeksi eilen!

Meidän piti niin mennä Toscanaan syksyllä, mutta matka venähtikin tuonne marraskuulle asti. Päätimme sitten perua koko jutun ja varata matkan Lontooseen. No, eilen ja tänään piti varata netissä, mutta eihän se niin vaan käynyt! Siskoni tulee samalle matkalle kahden tyttärensä kanssa, meiltä lähtee Ukko ja minä sekä Allu.

Nyt taidan lopetella. Jatkan taas kuukauden päästä :)