Niin. Olen siis täyttänyt jo 50 vuotta. Lisäksi lapsilleni kuuluu seuraavaa: Jösse, nyt vihdoin monien vaiheiden mm. rikollisämmän alivuokralaisena, puutarhamökin asukkina ja lopulta omassa vuokrayksiössä asuneena sekä useiden sekoilujen jälkeen korvaushoidossa ensimmäistä viikkoa. Tytti, muutti omaan vuokrayksiöön ja aloitti taideteolliset opinnot. Allu, aloitti yläasteen, jossa viihtyy vaihtelevalla menestyksellä- tulossa kova murrosikä- lopetti uimisharrastuksen ja aloitti Partioharrastuksen. Minä- jatkan samassa työpaikassa esimiehenä edelleen, olen viihtynyt, enkä stressaa siellä lainkaan. Kävimme kesällä Bulgariassa, minä, Allu ja Tytti viikon reissulla. Ja kun syntymäpäiväni koitti, matkasin Ukon kanssa Roomaan, jossa vietin haaveitteni syntymäpäivän Forum Romanumin maisemissa!  Emme viipyneet kuin 4 päivää, mutta ne päivät olivat ihania.

Joka päivä toivon, että perheemme asiat loksahtaisivat kohdalleen. Mutta ei se niin mene... Päivä kerrallaan yritämme selvitä vastuksista. Jörnin kanssa on mennyt parempaan suuntaan, Allun kanssa pahempaan. Tytti pärjää kyllä. Suhde ukon kanssa ei ole parhaimmalla tolalla. Mutta en jaksa keskittyä moneen asiaan kerrallaan. Pitää alkaa jostakin himmaamaan... olkoon se sitten vaikka tämä parisuhde.