Jösse ei ottanut yhteyttä minuun, ennenkuin oli todella huonovointien taas. Se tapahtui viikko sitten perjantaina, olin sattumalta vapaapäivällä, kun hän oli tekstaillut Allulle ja pyysi minua soittamaan. En totisesti tiedä, mikä oli tarkoitus, mutta hän halusi jutella ja nähdäkin ehkä. Olin vähän kiukkuinen, kun hän ei ollut mennyt työvoimatoimistoon hänelle varattuna aikana, muun muassa. Puhelun aikana kävi ilmi, että hän oli saanut ne korvaukset puukotuksesta (niinkuin uumoilinkin) jo joulun tienoolla. Ja laittanut ne sileäksi ja nyt oli miinusta 3000 !! Eli jo velkaa! Koska oli lainannut kavereille rahoja, eikä niitä oltu maksettukaan takaisin- mikä yllätys (sarkasmia)! Hän edelleen luottaa näihin ns. kavereihinsa. Pisti jonkin verran vihaksi, mutta sanoin sitten, etten suoraan sanoen odottanut todellakaan hänen rahojaan. Kyllähän minä arvasin, että velanmaksussa minä olen aina sen jonon hännillä, mutta velan otossa ihan kärkeä. 

Tapasimme sitten iltapäivällä. Poika oli heikon oloinen ja valitti lihankipua jaloissa. Kävimme tupakkaostoksilla ja hain apteekista hänelle tulehduskipulääkettä, magnesiumia ja B-vitamiinia. Mutta särky oli niin kova, ettei hän halunnut mihinkään kahville. Ja suoraan sanoen, hän näytti aivan hirveältä.  Juttelimme. Hän ei pyytänyt minulta rahaa velkoihinsa ja totesinkin sitten, ettei minulle ole aiettakaan maksella hänen velkojaan enää ikinä. Tosi surullinen asia, mutta en aio enää ottaa itse velkaa ja päästää häntä kiipelistä, koska tämä kierre  jatkuu ja jatkuu edelleen. Hän sanoi ymmärtävänsä ja  huomautti, mitä pitää tehdä, kun hänelle sattuu jotakin. Yritin tsempata parhaani mukaan ja kovasti hän kiittelikin, kun vein häntä kämpille. Vietin kyllä sitten pe-la yön miettien ja murehtien... Lauantaina hän soitti ja pyysi 50 rahaa, jotta voisi yllättää (ex) tyttöystävänsä pizzalla ja leffalla tai jollakin. Lainasin rahat. Ja vietin la-su yön murehtien ja miettien...

Keskiviikko- aamuna hän oli soittanut ja soitin takaisin. HÄn oli terveyskeskuksessa hakemassa antibiottia, koska käsi oli tulehtunut. Kaikki on muuten ok, hän sanoi. Sitten torstaiyönä tuli Facebook-viestinä, että nyt menee hermot ja kaikki. Kyselin antiobiooteista ja muuta sellaista. Mutta nyt la-aamuna hän viestitti FB:ssa että asiat ovat hullusti. Oli vaikea viestitetllä, koska olin työssä ja lauantaipäivä on yleensä erittäin vilkas. Siinä sitten työn lomassa yritin vastailla viesteihin. Selvisi, ettei hän varsinaisesti apua tarvitse, eikä halua, mutta on kovassa kuumeessa ja sydämeen sattuu. Ja on ilmeisesti itse tahallaan aiheuttanut tulehduksen, johon nyt sitten saatu antibioottikaan ei tehoa. Yritin tarjota kyytiä terveyskeskukseen, ei halunnut.  Nyt ei ole enää verkossa tavoitettavissa. Nyt en kertakaikkiaan tiedä, pitikö nämä oudot jutut paikkaansa, vai uhkaileeko hän jälleen, vai sekoileeko muuten vain. :( :( 

En varmaan saa nukuttua tänä yönä.