Niin, Allu oli lähes kuukauden lääkkeittä. Vatsakipu jatkui ja lopulta menimme lääkärille, joka määräsi laktoosittoman ruokavalion. Vähän totuttelemista ja opettelemistahan se vaatii. Opettaja soitteli sitten Allun kouluvaikeuksista. Kun kuulemma on vähän joka opettaja antanut neg. palautetta! Kerroin lääkekatkosta ja lupasin, että kun kerran vaikeuksia on paljon tullut, aloitamme uudelleen lääkkeen. Opettaja sanoi, että älä nyt heti periksi anna, jos vaikka puhuisi siellä kotona Allulle, mimten pitää käyttäytyä!!! Eli siis opettaja ehdotti, että alan kasvattaa lastani lääkityksen sijaan. Ei helkkari, miten sen äijän sais tajuamaan. Olisiko se ehdottanut diabeetikolle, että puhuminen auttaa insuliinin sijaan? Se äijä ei kerta kaikkiaan ymmärrä mitä on ADHD tai Asperger- vaikka laitoin sille nipun monisteita keväällä.

Jössellä menee paremmin, syyskuussa hän auttaa ystäväänsa avaamaan tatuointi-/hiusstudion. Tyttöystävän koulu jatkuu. Hymy

Töissä menee hyvin, vähän hiljentynyt, valitettavasti. Mutta koeaikani on ainakin jo ummessa, joten työni saa jatkua!!

Odotan kovasti Lontoon matkaamme lokakuulla.

Tytti valmistautuu ylioppilaskirjoituksiinsa.